24.2.2015

Kotiäidin hiihtoloma




Kotiäitinä ollessa suurin ero verrattuna töissäkäyntiin on, että vivahteet eri päivien välillä katoavat.  Nykyisin ei ole juurikaan merkitystä onko arki vai viikonloppu. Vauvan rutiinit etetnevät samalla kaavalla päivästä riippumatta.






 Hiihtoloma toi mukanaan pienen poikkeuksen. Omat, vanhemmat poikani ovat isällään tämän viikon ja Herkun lapset isovanhemmillaan. Herkku itse on ollut pari päivää töissä, joten ollaan saatu vauvan kanssa nauttia laatuajasta kahden kesken. Rentouttavan viikonlopun jälkeen siis koitti pehmeä lasku arkeen.






Muutamaan päivään en ole todellakaan siivonnut, pyykännyt, tehnyt ruokaa tai mitään muutakaan arkirutiineihin liittyvää. Eilen keskityimme kiertelemään kirppiksiä ja antiikkiliikkeitä. Tänään on Netflix-maratonin vuoro. Roskapussin ulosvieminenkin tuntuu ylitsepääsemättömän vaikelta. Olen tämän todellakin ansainnut.














22.2.2015

Pitkästä aikaa


 Tänä viikonloppuna meille vihdoin koitti se hetki, jota olimme odottaneet melkein kaksi vuotta. Nimittäin se hetki, kun vauvakin vietiin mammalaan yökylään ja pääsimme Herkun kanssa pitkästä aikaa viettämään aikaa ilman lapsia.


 Suuntasimme minilomalle Helsinkiin, hotelli Torniin. Tälläkään kertaa emme saaneet huonetta torniosuudesta mahtavilla näkymillä, mutta kävimme sentään Ateljee-baarissa juomassa kevään ensimmäiset gin tonicit. Ja kyllä todellakin, kevään ensimmäiset.



Miniloma ei tullut hetkeäkään liian myöhään, sillä vauva-arki yövalvomisineen koettelee kenen tahansa kestävyyttä ja jaksamista. Ja hyvin nukutun yön lisäksi kaikkein parasta oli huomata, että meidän pikkuvauva 9kk todellakin pärjää ainakin yhden ilman vanhempiaan.


18.2.2015

Olohuonetta


Maalaisromanttinen kausi alkoi kyllästyttää, joten päätin hetken mielijohteesta heivata vanhan, massiivisen sohvapöydän ja tuoda uuden tilalle. Olohuoneen tyyli on hieman hakusessa ja tällä hetkellä taiteilen jonkunlaisen ylellisen ja geometrisen tyylin välillä. Jostain syystä niiden yhdistelmä kiehtoo. Lattialle on kyllä hakusessa joku itämaistyylinen matto.





Taustalla näkyvä vanha ompelukonekin poistuu olohuoneesta heti kun jaksan raahata sen terassille. Luultavasti säästän kompleksista pelkän jalan johonkin ulkoprojektiin.


14.1.2015

Kotitreeni

Liikuntakärpäsen puraiseman kotiäidin pelastus on kunnon kotitreeni. Miehen ollessa töissä en pääse juoksemaan, enkä toisaalta viitsi raahata 1-5 lasta mukana uimahalliin tai kuntosalillekaan. 

Muutamana päivänä olen tehnyt monipuolisen kotitreenin, joka onnistuu jopa olohuoneen lattialla. Treenaamista varten olen kuitenkin vaihtanut treenivaatteet päälle motivaation kohdentamiseksi. Myös hyvä musiikki taustalle pauhaamaan parantaa suoritusta ihan varmasti. 

Oma kotitreeni noudattaa suunnilleen seuraavanlaista kaavaa:

1. 3x20 kyykkyä

2. 3x20 askelkyykkyä

3. 3x20 varpaillenousua

4. 3x20 hyvää huomenta-liikettä

5. 3x20 käsivarsien vipunostoa sivuille

6. 3x20 selän ojennusta

7. 3x20 vatsalihasliikettä

8. 3x20 jalkojen nostoa

Lapset pyörivät jaloissa ja käsissä, kun tätä teen, mutta mielestäni ihan hyvä pikainen kotitreeni, jos meinaa muu liikkuminen jäädä kokonaan toteutumatta.

13.1.2015

Uudet lenkkarit ja pH-dieetti

Kävin pitkästä aikaa lenkillä joulutauon jälkeen. Aloitin juoksuharjoituksen ihan nollasta pilipali-kengillä, jotka kyllä eivät juoksiessa tuntuneet oikein miltään, ainakaan pahalta. Jouluaaton aattona heräsin kuitenkin vasemman jalkapöydän kipuun ja tietenkin sairaanhoitajamaiseen tapaani tein välittömästi diagnoosin orastavasta marssimurtumasta. Päätin hylätä pilipali-kengät heti ja hankkia kunnon Asicset juoksua varten. 

Tauon jälkeen sipaisin 5km lämmittelylenkin Asicsen gel-cumuluksilla, joissa siis on nimensä mukaisesti geelivaimennus kannassa ja päkiässä. Kengät tuntuivat kyllä ihan hyvältä (no oikeasti ei yhtään paremmilta tai huonommilta kuin ne pilipali-kengätkään), mutta juoksuolosuhteet olivat ihan surkeat. Sulaa mohjolunta väylät täynnä, jalka lipsui ja nilkka muljui. Ehkä olisi kuitenkin perusteltua hankkia icebugit talvikuukausia varten. Toukokuun HCR koittaa kuitenkin pian ja juoksumatkoja pitäisi pidentää.

Juoksu ei nyt tauon jälkeen muutenkaan oikein kulkenut ja tiedän siihen syynkin; viikko sitten aloittamani pH-dieetti. Noudatin kyseistä dieettiä joskus ennen viimeisintä raskauttani ja se toimi; paino putosi ja olo oli mitä mahtavin. Dieetti perustuu alkalisoivaan ruokavalioon, johon ei kuulu (karrikoiden) sokeri, vilja, liha eikä maitotuotteet. 

Viikon käytön perusteella tulin siihen tulokseen, että pH-dieetti ei sovi aloittelevalle urheilijalle, joka edelleen osittain imettää. Daa! No tämä nyt ehkä oli jollekin itsestään selvää, mutta aioin kuitenkin aloittaa jostain, josta oli jo aiemmin hyvä kokemus. pH-dieetinhän jouduin aikoinaan jättämään juuri siitä syystä, että tulin raskaaksi, enkä uskaltanut jättää noin suurta osuutta normaalista ruokapyramidista kokonaan pois. Nyt täytyy kuitenkin kehitellä jotain muuta tilalle.

12.1.2015

Rennosti viikonloppuun


  Viikonloppuna nautittiin rennosta olosta. Perjantaina nautimme miehen kanssa melkein kahdenkeskisestä ajasta isompien lasten ollessa toisissa kodeissaan ja vauvan mentyä nukkumaan. Luxusta! Melkein hävettää kertoa, että käytimme tämän harvinaisen rauhallisen ajan katselemalla Serranon perhettä. Villimpiäkin aikoja on ollut. 





Rauhallisen perjantain aikana sain vihdoinkin selailtua läpi kaikki lehtipinoon kertyneet sisustuslehdet. Ja niitä oli muuten paljon. Kulutan erilaisiin aikakausilehtiin vuodessa varmaan pienen omaisuuden. 
 



Joulun ja uudenvuoden mässäilyiden jälkeen toimii vähän kevyempi ruokavalio..ainakin hetken.