Voiko olla mitään ihanampaa, kuin ex tempore Helsingin reissu ja vieläpä vappuna? No ei voi olla. Vapunaatto ja aatonaatto hilluttiin muiden mutsien kanssa oman kylän torilla myymässä sitä sun tätä särvintä ja vappukamaa. Tarkoituksena oli siis kartuttaa Ekan luokan leirikoulurahastoa. Sen verran reippaita oltiin, että taitaa rahat olla vuoden keräämisen jälkeen kasassa ja varmuuden vuoksi on vielä muutama vuosia aikaakin ennen kuin h-hetki koittaa.
Vappukarkeloissa vieraili myöskin pieni hevoinen eli poni ja meillä on lieviä vaikeuksia saada vauva lähtemään kotiin. Melkein helpompi olisi ollut laittaa pikku-muijakin hepan kuljetusboxiin ja lähettää tallille. Jostain kumman syystä vauvalle on päässyt muodostumaan ihmeellinen mieltymys hevosiin, vaikka meillä ei kyllä erityisemmin ole tätä aihetta esiin tuotu.
Kun sitten simat, munkit ja pallot oli myyty, oli aika roudata lapset eri teille ja karauttaa siis jälleen oikein hotellilomalle Helsinkiin. Oikeastihan olen vanhoille tavoille hyvinkin uskollinen. Varaan meille huoneen lähes tulkoon aina samasta hotellista. Kerrankin kannatti irrotella, sillä Radisson Blu oli avannut aivan uuden hotelli Aleksanterin Lönnrotinkadulle. Renesanssi-tyyliin sisustettu huone sai jälleen sisäisen esteetikkoni heräämään ja siinä sisäänkirjautumisen jälkeen makoilin ihanassa vuoteessa juoden shamppanjaa ja lueskellen arkkitehtuurin tyyleistä. Oikeasti mielenkiintoista välillä katsella tuttujakin rakennuksia vähän toisenlaisella silmällä ja huomata ajalle tyypillisiä rakennustyylejä ja koristuksia.
Meillähän oli tietenkin vakaana aikomuksena ehtiä todistamaan Mantan lakitusta, mutta Kauppatoria kohti kävellessä ihmisvirta lipui täysin päinvastaiseen suuntaan, mikä kertoikin meille olevamme auttamatta myöhässä. TaiYo oli pessyt ja asettanut lakin Mantalle jo kauan ennen kuin saavuimme paikalle, mutta se ei oikeastaan haitannut, sillä sattumalta törmäsimme muutamaan hyvään ystävääni matkan varrella. Pikaisten kuulumisten ja huolella otettujen selfieiden ja ryhmäposeerausten jälkeen jatkoimme matkaa syömään.
Jälleen kerran tavoillemme uskollisina koitimme varata pöydän Sikalasta. Kaupungin paras ravintola oli tietenkin aivan täyteen varattu koko aatoksi, joten jouduimme tyytymään vähän random-vaihtoehtoon, Haraldiin. En tiedä, mikä suuruuden hulluus meihin ruokaa tilatessa iski, sillä pöytä oli aivan täynnä ruokaa sen muutaman tunnin ajan, mitä syömässä olimme. Kannattaa ehdottomasti kokeilla menua Kuninkaan kestit, jos Haraldiin sattuu eksymään. Voi olla, että kyseisen setin jälkeen ei sydänkohtausta tarvitse kauaa odotella.
Niin kiva vappu kyllä oli pitkästä aikaa, etten näköjään ole edes kuvia ehtinyt ottaa. Vappupäivänä pyörähdimme toki Kaivarissa ja nautimme ihanasta kevätsäästä. Miten voikaan sattua niin hyvä sattuma, että vappuna paistoi aurinko ja oli lämmintä? Ehkä seuraavat kymmenen vuotta onkin sitten taas sitä perinteisempää säätä.
Kaivarin kävelyn jälkeen suuntasimme vielä ystävien kanssa brunssille Alppilaan ja lopulta vatsat täynnä kotiin. Onni on isovanhemmat, jotka ovat hommalleen niin sitoutuneita, että jopa tällaiset vähän pikaisemmat reissut on mahdollisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti